Uusi Blogi

Nyt on uusi blogikin sitten perustettu. Sinne kirjoittelen kaikista minua kiinnostavista ja elämässäni ajankohtaisista asioista. Ainakin sisustushaaveilua on muistikirjan sivuilla luvassa. Jos kiinnostaa niin tervetuloa lukemaan. Otsikointi ei ole ikinä ollut vahvinta osaamistani, mutta Salainen muistikirja löytyy siis täältä. :)

Kiitoskortit

Ne on kyllä mielessä jatkuvasti, mutta jotenkin tuo askarteluinto on kateissa. Ollaan katseltu erilaisia valmiita vaihtoehtoja, mutta kun satun olemaan hieman nirso näissä(kin) asioissa. Lupaan ja vannon että jonkinlaiset kiitoskortit kaikki tulevat saamaan, mutta mitään aikataulua en tässä uskalla luvata. Hitaasti hyvää tulee :)

Jotain ollaan kuitenkin saatu aikaan. Häämatka on nyt varattu. Unelmalomalle karataan 2.2.2012 ja kaksi viikkoa nautitaan Thaimaan lämmöstä. Minullahan oli toiveissa kunnon luksusloma ja sellaiselle kyllä todellakin pääsen. Tästä pääsee ihailemaan meidän ihanaa hotellia. Kelpais varmaan sullekin ;)

häiden juhlintaa

Tässä olisi muutamia kuvia meidän häistä. Jokaisen kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä. Eli huononäköisetkin saavat sitten selvää kuvista. Kuvia on vielä paljon lisää ja halukkaat saavat ne kyllä nähdä. Kaikki kuvat eivät kuitenkaan olleet niin onnistuneita kun toivoin, eli vielä saa kotikameroista laittaa kuvia meille tulemaan. Ja nyt kun kuvat on vihdoin meillä, niin eiköhän tässä pian saada myös kiitoskortit askarreltua. :)

Virallisia hääkuvia

Lisää mutkia matkaan...

Monet teistä varmaan tietävät (tai ovat päätelleet kun kiitoskortteja ei ole näkynyt), että meillä on ollut hieman ongelmia virallisten hääkuvien kanssa.

Häiden jälkeen valokuvaajamme tietokone rikkoutui ukkosmyrskyn seurauksena, ja kuvien käsittely ynnä muu myöhästyi usealla viikolla. No kärsivällisenä odottelimme kuvia, koska kuten sanotaan hyvää kannattaa odottaa. Tämän viikon tiistaina sitten saimme kauan odotetun viestin, että hääkuvat ovat vihdoin valmiina ja valokuvaaja laittaisi ne mahdollisimman pian postiin. Perjantaina kun tulimme kotiin pieneltä laivareissulta, lattialla odotti vihdoin se kauan odotettu kirjekuori. Hääkuvat levykkeellä.

Mites sitten kävikään? No saimme tosiaan sen levykkeen, mutta yllätysyllätys, levyke oli tyhjä. Ei yhtään hääkuvaa. Pieni turhautuminen alkaa iskeä kaiken tämän valokuviin liittyvän epäonnen jälkeen. Onneksi ihana kuvaajamme on kuitenkin laittanut muutaman kuvan meidän häistä blogiinsa, joten kärsimättömät voivat suunnata Willa Wanillaan ihailemaan niitä.

Lopuksi haluan vielä tarkentaa, että vaikka kuvien kanssa on ollut hieman epäonnea, olen enemmän kuin tyytyväinen hääkuvaajaamme. Ne kuvat joita olemme nähneet ovat mahtavia. Kiitos siis vielä Mirjami!

Blogin tulevaisuus ja muuta löpinää

En tiedä, käykö kukaan tätä enää lukemassa, mutta kirjoitanpa kuitenkin pienen päivityksen.

Häistä on nyt kulunut reilu kuukausi, ja meidän elämässä on palattu perusarkeen. Se tarkoittaa luonnollisesti töitä. Häät ovat nousseet kuitenkin toistuvasti mieleen. 9.7 oli vaan niin mahtava, onnellinen ja hauska päivä. Aina kun ajattelee hääpäivää ei voi kun hymyillä. Kiitos vielä siis kaikille, jotka juhlivat tuota ihanaa päivää kanssamme. Erityiskiitos ihanille kaasoille ja bestmaneille. Teidän ansiosta päivä oli aivan täydellinen! (Teitä tullaan vielä muistamaan tästä hyvästä :) )

Häiden jälkeen on ollut tosiaan niin kova kiire, että en ole edes ehtinyt ajatella tätä blogia. Nyt on kuitenkin sellainen tunne, että olisi varsin kiva jatkaa blogin pitämistä. En tiedä aloitanko uuden ja erilaisen blogin vai päivittelenkö tänne kertomuksia uuden avioparin seikkailusta ja arjesta. Tänne osoitteeseen laitan kuitenkin hääkuvia (kunhan ne joskus saadaan) ja varmaan jotain tarinaa häämatkasta. Eli kiinnostuneet voivat käydä tätä blogia ainakin silloin tällöin katsomassa.

Laitetaan loppuun vielä yksi hääkuva (muistaakseni kälyni Marin kamerasta). Tässä mielestäni tiivistyy se tunne, joka meillä oli koko päivän( ja tietenkin sen jälkeenkin). ONNELLISUUS!

Häälomalla

Olen nyt häälomalla ja en voi edes sanoin kuvailla tätä ilon tunnetta, kun pääsen rentoutumaan pariksi päiväksi ennen häitä. Tänään ohjelmassa on muun muassa koemeikki, hiusten värjäys ja treffit ihanan ystävän kanssa. Aika rentoa lomameininkiä minun mielestäni.

Huomenna lomaohjelma jatkuu hääpuvun viimeisellä sovituksella ja torstaina olisi vuorossa koekampaus. Jossain välissä meidän pitää vielä askarrella vieraskirja häihin, mutta se on vaan kivaa puuhaa. :)

Jotenkin se pahin stressi tuntuu nyt kadonneen kun sain vaihtaa vapaalle. Enää stressiä aiheuttavat forecan sääennusteet. Vähän myös jännittää se vihkiminen. Minä kun olen sellainen itkupilli. Jännitystä nostattaa myös Villa Sofian kapea portaikko ja pihakivetys. Isä saa pitää minusta tiukasti kiinni, etten kopsahda polvilleni kivikkoon :)

Nyt aion kuitenkin nauttia pari päivää lomailusta ja unohtaa nuo jännittävät asiat. Lauantaina on sitten se tämän loman kohokohta, mahtavat häät, joita juhlitaan toivottavasti auringon paisteessa :)

Minun unelmien mies

Minulla on kyllä aika mahtava mies, joka oikeasti hemmoittelee minut vielä ihan piloille. Eilen sain muun muassa iltapalaksi tuoreita mansikoita ja lettuja. Kelpais varmaan sullekin? :)

Näin häiden alla lienee sopivaa vähän hehkuttaa millaisen unelmieni miehen olen löytänyt.
Markosta tekee maailman parhaan moni asia, mutta tässä pieni lista, jonka voi jakaa näin julkisestikin

1. Hurmaava hymy ja katse, joka saa polvet veteliksi.
2. Hauskuus. Kukaan muu ei vaan sua mua nauramaan ja hymyilemään yhtä helposti.
3. Hienot tanssiliikkeet ja se, että aina baarissa Markon saa helposti houkuteltua tanssilattialle.
4. Kodinhoitotaidot. Pesee pyykkiä, imuroi, kastelee kukat, joskus jopa tiskaa :)
5. Kokkaustaidot. Tekee maailman parasta risottoa, tonnikalaleipiä ja lettuja. Ja paljon paljon muutakin. Yllättää minut usein herkkuruuilla.
6. Kiinnostus ja innostus lukuisia eri asioita kohtaan (urheilu, leffat, ajankohtaiset asiat)
7. Älykkyys. Ei viisaan ihmisen tarvitse älykkyydellään kerskua.
8. Komea ulkonäkö. Sanokaa mitä sanotte, mutta mulla on maailman komein mies! ;)
9. Aito välittäminen. Rakastaa minua ja Elliä ehdoitta ja pitää meistä huolta. Voisiko muuta toivoa?
10. lapsirakkaus. Tykkää lapsista ja on sisarustensa lasten kanssa aivan mahtava. Tahtoo myös omia lapsia.
11. osaaminen. On helppo rakastaa miestä, joka osaa muutakin kuin vaihtaa lamput. :)
12. Hyvät sosiaaliset taidot. Tulee helposti toimeen eri ihmisten kanssa. Huomioi hyvin ystäväni ja perheeni.

Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin, mutta en halua nolostuttaa Markoa. :) On kuitenkin ilo ja kunnia sanoa lauantaina tahdon omalla unelmien miehelle. :)

I do, I do, I do

Olen ihan jossain rakkaushöpsöyden vallassa, kun edes myönnän tämän, mutta aion kuunnella rakkauslauluja koko viikonlopun ja päästä siihen ihanaan häätunnelmaan jo näin viikon etukäteen. Tämän biisin tahtiin on hyvä harjoitella sitä tahdon sanomista. Ehkä hankin jostain myös suttupaperia ja testailen uutta nimmaria. :)

Viimeinen "sinkkuviikonloppu"

Tuleva aviomies on nyt lähetetty viettämään viimeistä "poikamiesviikonloppua". Toivottavasti Markolla on yhtä hauskat polttarit kuin minulla oli. Koska häät ovat jo niin lähellä, toivon myös, että kukaan ei tule takaisin kokovartalokipsissä, kenelläkään ei ole polvet auki tai naama tikattuna. :) Ei siis polttareita Hangover-leffan tyyliin.

Viikon päästä olisi sitten vähän erilaisten bileiden aika. Tasan viikon päästä juuri tähän aikaan minulla alkaa muuten häämeikki. Hyvin jännää. Tässä vaiheessa voisi jo niin sanotusti ottaa aamukamman käyttöön, enää siis yksi viikko h-hetkeen!! JeeJeeJee!!

Ps. Minä vietän viimeistä sinkkuviikonloppua töissä hikoillen. Mutta enää on kolme päivää ja sitten mulla alkaa hääLOMA!

Hääpaniikki?

Eilen siirrettiin kaikki hääroinat omista nurkista Villa Sofian nurkkiin. Meidän kodin sisustus ei siis koostu enää kaljalaatikoista ja 20 kilosta karkkeja. Tuntuu kuin olisin muuttanut isompaan asuntoon. :)

Tavaroiden siirtäminen tapahtumapaikalle ja vierailu Villa Sofiassa herättivät myös pienen, hyvällä tavalla paniikinomaisen tunteen, että kettu sentään, mehän mennään viikon päästä naimisiin ja viikon päästä minäkin olen Patala. Tulee ihan mieleen se kohtaus frendeistä, jossa Chandler kuulee puhelinvastaajaviestin, jossa Monica kutsuu heitä Bingeiksi ( "the Bings"). Samanlainen hurja tunne on vähän itselläkin. No minä en kuitenkaan aio paeta häiden alla. Tätä hetkeä on odotettu.

Viikon päästä tähän aikaan kuitenkin eräs Jenna saattaa saada muutamia hermostuneita puheluja. :) Ja viikon ja päivän päästä eräs Emmi saattaa olla ihan sekaisin, ja täristä paniikissa. Kyllähän minä sen tiesin, kun sormuksen sain, että naimisiinhan tässä ollaan menossa. Mutta nyt siihen on enää viikko, niin kyllä se aika hurjalle tuntuu. Hurjalle ja hienolle yhtä aikaa.

Eli jos sinulla on ensi viikolla ylimääräistä aikaa niin sen saa käyttää miun ajatusten harhauttamiseen hääkuvioista. Kiitos jo Elinalle, joka rohkeana tarjoutui hoitamaan tätä tehtävää ehkä yhtenä iltana :)

Kaksi apinaa

Olen joskus ajatellut, että meistä ei saa kunnollista kuvaa.....

usein näytetään... noh.. apinoille...Siksi olikin pakko jakaa tämä kuva, jossa näytetään jopa melko asiallisille. miten näin pääsi käymään?

Voihan foreca

Jos olisin ollut fiksu, en olisi mennyt katsomaan kymmenen päivän sääennustetta forecan sivuilta. Voisiko nyt jokainen laittaa sormensa ja varpaansa ja muut mahdolliset ristiin ja toivoa, että 9.7 ei sada vettä. Ei ainakaan noin klo 14. Ja kertokaa nyt joku miten hyvin nämä ennusteet pitävät paikkanssa? En tahdo sadetta. Tahdon mennä naimisiin omenapuun alla.

Vielä ehtii....

...toivoa siis omaa suosikkibiisiä soitettavaksi meidän häissä. Minkä biisin tahtiin sinä tahdot pomppia ja bailata kavereiden kanssa? Entäs minkä biisin aikana haluat pyörähdellä tanssilattialla oman rakkaasi kanssa? Kerro se nyt heti!! Anun toiveesta meidän häissä kuullaan todennäköisesti tämä ihana biisi.

Kuumat treffit kauniin mekon kanssa

Kävin tänään sovittamassa hääpukuani. Niinhän siinä kävi kuin olin ajatellutkin, että puku oli yhtä kokoa liian iso ja sitä pienempää kokoa ei tietenkään liikkeessä ollut. No onneksi sitä mekkoa pystyy kaventamaan ihan kunnolla kunhan siitä irrotetaan ensin takaa vetoketju. Kavennuksen lisäksi mekosta napataan helmasta jonkin verran pituutta. (jonkin verran=n.15 cm --> kelle näitä pukuja oikein suunnitellaan? Onko naisten keskipituus yli 170 cm?? Mitä ihmettä??)

Valmis, korjattu versio mekosta on sitten noudettavissa 6.7. Vaikka häästressi on nyt pahimmillaan niin ainakin vaateasiat ovat melko hyvällä mallilla. Meillä on kummallakin puvut ja kengät. Eli vaikka kaikki muu menisi pieleen niin ainakin näytetään hitsin hyville. ;) Niin tai ainakin meidän vaatteet näyttää. Mun mekko on niin kaunis, että oli vaikea lähteä sen luota pois.

Vielä pitäisi käydä valikoimassa jostain alusvaatteet ja sukkanauha. Sokoksella oli yhdet kivat ja edulliset, mutta jotenkin näin vapaapäivänä sohvan nurkka houkutteli enemmän kun sovituskoppi. Ehkä sitten juhannuksen jälkeen :) Jännä juttu, että kun näitä hääbileitä varten on täytynyt shoppailla jatkuvasti jotain pientä, niin noi kaupat eivät enää houkuttele kovinkaan paljon. Paitsi kenkäkaupat :)

Perinteet vs Emmi 6-0

Takinkääntö on nyt tehty. Ette ehkä usko tätä, mutta eilen kävin suunnittelemassa hääkimppuani. Siitä tulee kaunis: valkoisia kukkia ja hyvin yksinkertainen malli. Ei mitään tätimäistä pönötyskimppua tai köynöksiä. Hääkimpun tekee Markon veljen vaimo Tanja Kukkaikkunasta.

Pari muutakin perinnettä ovat jotenkin ujuttautuneet mukaan hääsuunnitelmiin. Äiti hommasi minulle sellaisen ihanan kankaisen nenäliinan, jossa on kirjailua ja pitsiä. Se on mummon vanha. Hän sai sen omalta mieheltään joskus kauan kauan sitten. Se on siis häissäni minun jotain vanhaa. Jotain uutta on vaikka miten paljon: kengät, alusvaatteet (kunhan löydän ne) ja mekko. Vielä täytyisi kuitenkin keksiä, mikä olisi jotain lainattua ja mikä olisi jotain sinistä. Jakakaa/lainatkaa hyvät ideanne! Paitsi jos ehdotatte sinistä sukkanauhaa. Ei nimittäin tule tapahtumaan :)

Perinteitä on myös muutama muu. Isä saattaa minut alttarille, minulla on melko perinteinen hääpuku, juhlissa nautitaan hääkakkua, ja kai me teille jonkinlainen häätanssi/heiluminenkin esitetään. Ja ehkä toistuvan vihjailun tuloksena meidän häissä nähdään myös se morsiamen ryöstö. Niin ja hääkarkit, niitäkin pitäisi olla tarjolla, ellen ehdi syödä niitä kaikkia ennen sitä :) Se siis niistä "ei niin perinteisistä häistä". No mutta ei se haittaa, olen ihan mielelläni tylsä ja tavallinen :)

Toivebiisilista

Oltiin viime viikolla mun siskon Jennin kanssa Bon Jovin keikalla, joka oli muuten ihan mahtava. Keikasta jäi niin hyvä fiilis, että epäilen, että meidänkin häissä kuullaan muutama biisi näiltä tyypeiltä. Jotenkin nää Bon Jovin ihanat hitaat vaan sulattaa mun sydämen. Toivottavasti tekin tykkäätte. Ja samalla kun nautitte tästä ihanasta biisistä, niin pyydän (taas kymmenennen kerran), että ehdotatte paria biisiä, jotka te haluisitte kuulla meidän häissä. Lupasin dj:lle lähettää ennen juhannusta toivebiisilistan, joten aikaa ei oo paljon. Esittäkää toiveenne siis NYT!

Kiitos

Mahtava polttarivkloppu on nyt takana ja jos kaikille osallistuneille ei tullut jo selväksi niin mulla oli tosi kivaa, täydellistä, parasta. Suuri kiitos siis mukana olleille. Parasta reissussa oli oikeasti kaikki. Hyvä ruoka ja juoma. Seeprakynnet. Rallikuski Ninan kyydissä matkustaminen silmät sidottuna. Souturetki. Morsiussauna (ja varsinkin se hirveä älämölö ja laiturilla juokseminen) Jumppahetki (harkitsen tosissani jumppaohjaajan uraa. Kilot pois ysärijumpalla) Ennustukset aakkoskarkeilla. Kreisibailaus laiturilla. Mökki. Musiikki. Mahtavat kaverit. Apteekkari-teekkari keskustelu. Runoilu. Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä kotimatka täydessä autossa ja arviointi siitä, millaiset sakot tässä nyt saadaan ja kuka jää pellon laitaan odottelemaan seuraavaa kyytiä. Kiitos siis vielä kerran kun järkkäsitte mulle juuri minun näköiset polttarit!

Missipolttarit

Tässä pari kuvaa mun mahtavista missipolttareista. Miss Morsian kiittää ja kumartaa! Ootte parhaita Jenni, Jenna, Iida, Elina, Anu, Nina ja Mari

Hääkuulumiset

Koska olen viime aikoina asunut töissä, en ole juurikaan jaksanut kirjoitella tänne mitään. Tässä kuitenkin pieni päivitys hääprojektin etenemisestä.

Maistraatti muisti meitä kirjeellä, joka sisälsi ilouutisen: ei esteitä naimisiin menolle. Villa Sofian reissu oli varsin onnistunut. Aikataulu selkeni hirveästi ja saatiin juuri sellainen kakku, josta olen unelmoinut. Töissä keksin sitten vihdoin ja viimein myös sen, mitä herkkuja tarjoamme teille hääkakun lisäksi. Tätä en tietenkään paljasta vielä, mutta voin kertoa, että työkaveri Annan herkut ovat käsittämättömän hyviä. :) Mitäs muuta? Niin häiden järjestely ei vie vaan aikaa ja rahaa, se pistää myös sisustuksen uusiksi. Meidän olohuoneen ovat vallanneet muun muassa kaljalaatikot ja karkkirasiat. Tyylikästä vai mitä.

Mitään sen suurempaa tässä ei nyt ole tapahtunutkaan. Kesäkuussa ohjelmassa on kuitenkin vielä vihkimisen suunnittelua ja hääpuvun korjaamista ja sittenhän onkin melkein jo heinäkuu ja se h-hetki. Tähän loppuun esitän teille vielä päivän pähkinän. Naimisiin meneminen on varsin mukavaa, mutta siihen, että menee naimisiin 9.7.2011 liittyy myös yksi huono puoli. Mikä se on? Vinkkinä seuraava lainaus: Tältäkö se tuntuu, kun löytää oikean.... ;)

Päiväretki Villa Sofiaan

Tänään me pääsemma vierailulle ihanaan Villa Sofiaan. Päivän ohjelmassa on siis taas tänäänkin häiden suunnittelua, mutta tällä kertaa ihan tälleen virallisesti. Tehtävälistalla on siis juhlapaikan koristelujen suunnittelua, häämenun valintaa ja tiukkaa aikatauluttamista.

Jos ette ole vielä tutustuneet Villa Sofian nettisivuihin, niin tehkää se heti. Juhlapaikka on mielestäni kaunis ja ihanan tunnelmallinen. Ja voiko parempaa sijaintia toivoakaan! Muutamalla ystävällä taitaa olla hääpaikalle matkaa vain se 500 metriä ja keskustan hotellitkin ovat kävelymatkan päässä Villa Sofiasta. Nettisivuilta löytyy myös nuo juhlamenut, eli voitte käydä arvailemassa, millaisia herkkuja meidän häissä on tarjolla!

Koska juhlapaikka on niin kaunis, valikoimme sen myös taustaksi hääkuvillemme. Hääkuvaajamme ottaa ne viralliset kuvat meistä jo ennen vihkimistä ja sen jälkeen kuvaa vielä koko hääjuhlan. Toivottavasti sää sallii ja saadaan kuvien taustaksi myös Villa Sofian puutarha!

Reissussa

Eilinen Tallinnan reissu alkoi oikein lupaavasti. Heräsin aamulla oikein virkeänä, mutta automatkan aikana tajusin, että olen napannut jostain ihan hirveän flunssan. Koko reissuun varatut kaksi nenäliinaa kuluivat jo ensimmäisen tunnin aikana ja Marko joutui koko matkan kuuntelemaan aivasteluani.

Kun sitten yhdeksän aikaan aamulla saavuttiin pääkaupunkiseudulle, meillä ei ollut hirveästi käsitystä, mihin suuntaan meidän piti suunnistaa. Navigaattorikin päätti lopettaa toimimisen juuri sopivalla hetkellä ja seuraavat 45 minuuttia käytimme kiertoajeluun Helsingissä. Löysimme vihdoin ja viimein kuitenkin perille Katajanokan terminaaliin, jossa päivän pelasti nainen, joka jakoi ihmisille Starbucksin Seattle latteja. Tuossa vaiheessa kello läheni jo kymmentä ja meillä oli vielä puolitoista tuntia laivan lähtöön. Yhtään ajattelematta päätimme kuitenkin ajaa auto check iniin ja sen jälkeenhän ei autosta ole enää poistumista. Istuimme nälkäisinä autossa tunnin ja vartin ja kuuntelimme sateen ropinaa ja ukkosta. (Joka kerta kun olemme muuten lähteneet reissuun, on satanut kaatamalla vettä).

Tämä alkureissun kuvaus kuulostaa varmasti siltä, että oli kaikki katastrofin ainekset kasassa, mutta loppujen lopuksi reissu oli tosi kiva, koska päätimme jo hyvissä ajoin, että ei oteta näistä asioista turhaa stressiä. Tallinnassa meillä oli aikaa noin kolme tuntia ja otimme siitä ajasta kyllä kaiken irti. Kolme tuntia ja kolme viinakauppaa ja pikkuauto täynnä juotavaa. Repikää siitä te, jotka kehuskelette leijonien kultajuhlan tunnelmalla. Meillä oli ihan omat bileet käynnissä :D

Ja vaikka joidenkin mielestä tällainen päivän mittainen reissu voisi olla kaikessa kiireessään melko stressaava, niin voin kertoa, että mikään ei voita sitä mahtavan rentoa tunnelmaa, kun katselee 140 km/h kiitävän auton ikkunasta auringon laskua tyhjällä moottoritiellä ja oma mies laulaa vieressä innoissaan Juice Leskisen Viidestoista yö -biisiä.

Tallinnaan baby!

Me lähdetään huomenna viettämään vapaapäivää Tallinnaan. Tehdään sellainen muutaman tunnin mittainen pikavisiitti ja ostoslistalla on yllätysyllätys paljon nestemäistä tavaraa. :)

Testailtiin viime vuoden puolella porukoilla muutamaa kuohuviiniä. Niistä löytyi yksi mieleinen (jonka venäjänkielistä nimeä en valitettavasti osaa kirjoittaa) ja nyt lähdetään hakemaan sitä lätäkön toiselta puolelta pari laatikkoa. Täytyyhän häissä olla kuplivaa juhlajuomaa! Ostoslistalla on myös ruoan kanssa nautittavat viinit ja illaksi olutta ja siideriä. Laivaan lastataan myös synttärijuomat Marille, joka oli ihanan ystävällinen ja lainasi meille autoaan Tallinnan reissua varten. Kiitos Mari!!

Vaikka reissusta tuleekin aika rankka (herätyskello soi aamulla klo 5.00), odotan innolla kivaa vapaapäivää. Toivottavasti sää on vielä yhtä upea kuin tänään! Nyt illalla täytyy vielä hioa hieman ostoslistaa. On muuten vaikea päättää, miten paljon juomaa yksiin häihin tulee varata! Jos jollakin on tähän joku hyvä vastaus niin kertokoon ihmeessä! Ja hei kertokaahan mielipiteenne paljon keskustelua herättävästä aiheesta: pitääkö häissä olla alkoholitarjoilu vai pärjääkö ilmankin?

Pukukoodi

Kutsussa mainittu pukukoodi on ilmeisesti aiheuttanut hieman hämmennystä. Korostin jo jossain aiemmassa tekstissä, että toivomme vierailtamme lähinnä juhlavaa pukeutumista. Tässä olisi nyt kuitenkin pari lainausta Kotilieden nettisivuilta, jotka voivat selkeyttää, mitä tumma puku -pukukoodi tarkoittaa naisilla.

"Kun pukukoodina on tumma puku naisella voi olla yllään polvipituinen tai kokopitkä, juhlavaa kangasta oleva leninki, housupuku tai hame-jakkuyhdistelmä"

"Kengiksi valitaan juhlavat, sirokorkoiset avokkaat tai juhlasandaletit ja laukuksi kirjekuorimallinen tai muu siro laukku."

Mutta hei, soveltakaa vapaasti. Saa olla lyhyempikin mekko tai hame ja balleriinat käyvät aivan yhtä hyvin kuin avokkaat. Jakun voi korvata topilla! Ei tämä nyt niin vakava asia ole. :)

Diamonds are a girl's best friend

Näin se vaan menee. Timantteihin pätee vähän se sama kuin miehiin: sen vaan tietää kun löytää sen oikean. :)

Minä löysin sen oikean timantin jo viime viikolla ja ihastuin syvästi. Jätin kuitenkin asian hautumaan hetkeksi, koska timanteillahan on tunnetusti jonkin verran hintaa. Eilen kun palasin kauppaan, se ihastus syveni rakkaudeksi, kun näin sen ihanan timanttisormuksen vielä isommalla kivellä. Nyt on siis sormus laitettu tilaukseen ja on taas yksi syy lisää odotella heinäkuun yhdeksättä päivää. :)

Pakko muuten kehua, että on mulla aika mahtava mies. Ensinnäkin hän osti minulle juuri sen sormuksen, minkä halusin, vaikka budjettia piti pikkuisen venyttää. Toiseksi Marko tuntee selvästi minut täysin ja kokonaan. Sormus ei nimittäin tule ennen häitä meille kotiin, vaan menee bestmanin hoiviin. Minähän en siitä sormia osaisi pitää erossa!

Timanttien säihkettä kaikkien aamupäivään! Minä lähden tästä töihin haaveilemaan sormuksestani!

Häähumusta kiekkohuumaan!

Saihan tuo mennyt viikko sittenkin mahtavan lopun. Eilen pidettiin kisastudiota kavereiden luona ja ilta päättyi mahtaviin juhliin Keskustorilla. Oli niin kivaa. :) Ja hei on myös ihan kiva, että sain hetkeksi muutakin ajateltavaa kun häät. Olen tainut ajaa kaikki kaverit ihan hulluuden partaalle kun hehkutan koko ajan kaikkia ihania hääjuttuja. Ja kaikkia kivoja hääjuttujahan olisi taas lisää kerrottavana, mutta palaan asiaan kun toivun tästä kiekkohuumasta! Vähän väsy painaa! :)

Emmi

Mahtavan viikon kruunaa rasittava lauantai

Voi kettu sentään, että on ollut mahtava päivä. Ja tämä on siis sarkastinen kommentti. Jos tekisin nyt listan siitä, mikä ärsyttää niin se olisi kilometrin mittainen. Kärkeen kurvaisi ainakin kanssa pyöräilijät ja mukavat autokuskit, jotka yrittää ajaa yli. Huoh.

Ärsytystä on nostattanut myös ihana Blogger, joka tilttasi pari päivää sitten ja on nyt kadottanut teidän kaikkien kommentit viimeiseen kahteen postaukseen. Luin ne kuitenkin ja kiitos kauniista kommenteista. Mukava kuulla, että kutsuista on tykätty. Olen tosin kuullut että kutsujen avaamisessa on ollut pieniä ongelmia, kun kirjekuori on ollut niin tiukasti liimattu kiinni. :D Toivottavasti kaikki ovat kuitenkin saaneet kutsunsa auki ja ennen kaikkea toivon, että kaikki pääsevät paikalle juhlimaan!

Vaikka tällä hetkellä pään täyttää tuhat pientä äkäistä ajatusta niin kaiken kaikkiaan viikko on kuitenkin ollut tosi kiva. Ja häiden suhteen onnistunut. Olen siis varannut ajan hääkampaukseen ja häämeikkiin. Olen löytänyt varsin mahtavalta vaikuttavan hääkuvaajan ja upeat hääkengät. Eilen vielä käytiin sormuksia katselemassa ja löysinkin jo pari melko täydellistä vaihtoehtoa. Ja ei Markokaan lähtenyt eilen kaupungilta kotiin tyhjin käsin, vaan nyt löytyi komealle miehelle komea puku. Teki melkein mieli pari kyyneltä nyyhkiä niin hyvälle se puku näytti. :)

Nyt hermoja leputtamaan. Ihanaa vkloppua kaikille! :)

Kutsut postitettu!

Markokin oli eilen ahkera häävalmistelujen suhteen ja kävi postittamassa hääkutsut. Eli joko tänään tai huomenna teille pitäisi tulla postissa musta kirjekuori.

Olin itse varsin tyytyväinen kutsuihin. Kutsuun valittiin sellainen aika lässy tekstinpätkä, josta tykkään hirveästi ja joka kauniisti kuvaa omia tuntemuksia toista kohtaan, mutta vähän hävettää kun nyt olen julkisestikin rakastunut lässy. (sisäisestihän olen ollut sitä aina) :)

Kertokaahan mielipiteenne kutsuista heti kun saatte ne käsiinne! Ja selvennyksenä kutsussa mainittuun pukukoodiin haluan sanoa sen, että toivomme vierailtamme ainoastaan juhlavaa pukeutumista. Eli ei mielellään farkkuja ja t-paitoja, mutta tumman puvun sijasta käy kyllä suorat housut ja kauluspaita. :)

Aurinkoista päivää kaikille!

Mission possible?

Uskaltaudun tässä vaiheessa rohkeasti väittämään, että häiden järjestäminen ilman aiempaa kokemusta on sittenkin ehkä mahdollista. :) Mutta se ei kyllä onnistuisi ilman mahtavia apulaisia! Kiitos siis Anu P:lle, joka vinkkasi meille valokuvaajasta, Jennalle joka vinkkasi meille dj:stä ja yhdelle kivalle työkaverille, joka tulee meille koiravahdiksi häiden ajaksi.

Niin ja nyt on kyllä pakko jakaa kiitosta myös Anu A:lle joka on selvästi joku onnen amuletti minulle :) Heh. Vietettiin eilen Anun kanssa kivaa kaupunkipäivää, johon kuului yllättäen myös shoppailua asekaupassa, ja kuinka ollakaan onnistuin tuon päivän aikana varaamaan itselleni häämeikin ja löysin ehkä itselleni mahtavat hääkengät, jotka ovat oikean kokoiset ja jotka ovat erittäin halvat, mutta kuitenkin laadukkaat.

Kengät jäivät vielä hyllyyn odottamaan mutta palaan tarkastelemaan niitä joko tänään tai viimestään huomenna :) (vähemmän hikisenä ja puhtailla sukilla) Tässä vielä teille kuva kengistä. Mitä mieltä olette? Tämän hopeisen värin lisäksi kenkiä löytyy myös mustana. Kumpi väri olisi parempi?

Tohon kuvaan tuli nyt jostain syystä tuo hinta mukaan. Mutta niille, jotka huokailevat jo kauhuissaan, että eihän nuo kengät halvat ole, haluan kertoa, että hopeiset kengät ovat alessa -70% ja mustat -60%. Eli suhteellisen halvat ne tosiaan ovat (ainakin minun mielestä 50-60 e kengistä on tosi vähän) :) Ainoa syy miksi kengät eivät lähteneet heti mukaan on se, että pohdin millaista noilla on kävellä, kun nilkan ympärillä ei ole remmiä.

Kakkuhaaveilua ja-himoa

Olen aina ollut enemmän suolaisten herkkujen ystävä, mutta aina välillä on sellaisia päiviä, jolloin haluaa syödä aamupalaksi, lounaaksi ja päivälliseksi vaan kakkua ja karkkeja. Tänään on selvästi yksi niistä päivistä (aamupalaksi söin terveellisesti pullan), ja sen seurauksena päädyinkin googlettamaan kakkujen kuvia ja kuolaamaan.

Kerran kun ihana ystäväni Anu oli meillä kyläilemässä, innostuttiin ideoimaan hääkakkua. Lopputulos oli jotain sellaista kuin "prinsessakakkumainen, jossa sacherkakkumaisen ohut valkosuklaa kuori, ehkä jotain moussea". Aika paljon löysinkin kuvia sellaisista herkullisen näköisistä, valkoisista, kauniisti koristelluista prinsessakakuista, joissa tosin sacherkakkumaisen ohut kuori oli korvattu paksulla sokerikuorutuksella (NAM!). Sellainen prinsessakakkuversio onkin yksi hyvä vaihtoehto hääkakuksi. Ihastuin myös tällaisiin raikkaan näköisiin moussekakkuihin. Tuohon kakun päälle koristeeksi marjojen lisäksi vielä vähän macaron-leivoksia, niin olisi aika täydellinen.Maistuis varmaan sullekin? Täällä ainakin nousee vesi kielelle. :)

Kakkuhaaveilun seurauksena päädyin katselemaan myös kakun koristeita. Nopea selailu Now&Foreverin nettisivuilla osoitti, että humoristiset kakkukoristeet ovat nousseet selkeästi suosikeiksi, ainakin tarjontaa näistä löytyy. On Viivi ja Wagner-koristeita ja sitten tällaisia, jossa sulhanen juoksee karkuun ja morsian roikkuu takin niskassa kiinni tai jossa morsiamella on pallo jalassaan ja sulhanen pitelee avaimia. Ihan hauskojahan ne ovat, mutta itse kaipaisin jotain romanttista ja kaunista. (Humoristiset koristeluideat säästetään hääbooliin). Löysin sitten pari ihan kivaa. Ehkä jonkun mielestä vähän tylsiä, mutta minun mielestä nämä olivat tosi kauniita.


Mitä mieltä olette kakuista ja koristeista? Ja hei osaako joku arvata, millaisia koristeita etsin hääbooliin? ;)

Tuttu juttu -showta ja sukkanauhan heittoa?

Vaikka monet häihin liittyvät ongelmakohdat ovat viime aikoina alkaneet ratketa kuin itsestään, aiheuttaa hääohjelma minulle yhä harmaita hiuksia. Kaikkien häälehtien mahtavat asiantuntijat vakuuttavat, että kuumin häätrendi tällä hetkellä on oman näköiset häät. Hääperinteitä saa siis rohkeasti rikkoa. Ihmeellistä kyllä, minkään lehden hääexpertti ei osaa tarjota mitään uusia ideoita siihen, miten ne hääperinteet sitten rikotaan.

Olen jo varmasti tuhat kertaa kertonut, että en tykkää perinteisistä hääleikeistä. Oikeastaan "en tykkää" on aika lievä ilmaisu. Vihaan kaikkia hääleikkejä. Niitä siis, jossa hääpari istuu selät vastakkain ja heiltä kysytään hölmöjä kysymyksiä. Ja niitä, joissa morsiamen pitää silmät sidottuina tunnistaa nilkkoja koskettelemalla oma aviomiehensä. Kaikki tällaiset leikit aiheuttavat minussa suurta ärsytystä ja myötähäpeää ja alusta asti olikin selvää, että näitä perinteisiä hääohjelmanumeroita ei meidän häissä nähdä.

Olen aina ajatellut, että jos porukka on mahtava ja tunnelma rentoutunut, ei tarvita mitään ylimääräisiä ohjelmanumeroita, vaan mukava yhdessä olo riittää. Toisaalta olisi kuitenkin kiva, jos häissä olisi jotain yhteisiä aktiviteetteja, jotka viestittäisivät selkeästi, että nyt juhlistetaan meidän häitä, eivätkä nämä ole vaan yhdet bileet muiden joukossa. Eli pyydänkin, että heiteltäkää nyt ilmoille kaikki mahtavat ideanne hääohjelmaksi. :) Mitä voisi esimerkiksi heittää hääkimpun ja sukkanauhan sijaan? Millä korvataan se hirveä tuttu juttu -show?

Tähän loppuun täytyy myöntää, että on olemassa kuitenkin yksi hääohjelmanumero, josta tykkään vähän, nimittäin morsiamen ryöstö. Useat ihmiset ovat kyselleet minulta, onko meidän häissä tällainen perinteinen ohjelma. Mutta hei, olenko ymmärtänyt nyt väärin, kun olen kuvitellut, että best manit tai muut häävieraat järjestävät tämän numeron? Ei kai morsian nyt itse järjestä omaa ryöstöään? Joka tapauksessa vinkkinä eteenpäin, että jos tällainen yllätysohjelma häistä löytyisi, olisin ihan tyytyväinen ;)

61 days to go!

Häät lähenee ja postaustahti vaan kiihtyy. :) Tästä päivästä on enää tasan kaksi kuukautta häihin. Aika hurjaa ja jee, niin kivaa. Muistan kun pohdin tuossa alkuvuodesta, että häihin on vielä puoli vuotta ja "kyllähän tässä vielä ehtii", ja nyt on enää kaksi kuukautta! Voin kertoa, että pientä jännitystä on kyllä ilmassa.
H-hetkeen on siis kaksi kuukautta ja sillonhan etiketin mukaan pitäisi kolahtaa postilaatikosta hääkutsut. Kerron jo nyt kuitenkin, että vielä pari päivää joudutte odottamaan. Mutta pian ne tulevat! :)

ps. saatoin laskea päivät väärin, mutta jännittävän vähän niitä on enää jäljellä. :)

Naimisiin Crocseissa?

Se tuntuu tällä hetkellä parhaalle vaihtoehdolle, ainakin löytyisi tarpeeksi pieni koko. :)

Häihin on nyt aika tarkalleen kaksi kuukautta ja minulla ei vieläkään ole hääkenkiä. Noin kuukauden päästä pitäisi käydä lyhentämään pukua ja sillon pitäisi olla Ne oikeat kengät ostettuna ja napakasti jalassa.

Yleensähän rakastan kenkäshoppailua, mutta näiden hääkenkien etsimisestä ja ostamisesta näen painajaisia. Syy on selkeä: jatkuvat pettymykset ovat vieneet shoppailuinnon. Aina kun tiedustelen, kuuluuko kaupan valikoimaan koon 35 kenkiä, on vastaus (yllätys yllätys) EI. Tai jos oikean kokoisia kenkiä on, niin ne on ihan vääränlaisia (=tätikenkiä matalalla ja leveällä korolla, hyi)

No, nyt minulla olisi sitten edessä muutama vapaapäivä ja pakkohan se on ottaa suunnaksi ne kenkäkaupat, joissa en ole ehtinyt vielä murjottaa ja nyyhkyttää pettymystäni. (Noloa, tiedän). Kuka haluaa lähteä henkiseksi tueksi? :)

Emmi

Ps. Onkohan jalkani kutistunut entisestään, kun en enää löydä yhtiäkään kenkiä aikuisten osastolta? Viimeisin ostokseni: Puman vapaa-ajan tossut junior-osastolta (ei kuitenkaan tarrakiinityksellä)

"I'll never be bride again!"

Taas tulee lisää Frendit-triviaa, eli turhaa nippelitietoa. Muistatteko sen Monican ja Chandlerin häiden jälkeisen jakson, jossa Monica masentuu koska siitä lähtien hän on aina vaimo eikä enää koskaan morsian? Samanlainen haikeus iski minuunkin keskiviikkona, kun seisoin Sokoksen lehtipisteellä katselemassa häälehtiä. Enää kaksi kuukautta aikaa hamstrata itselleen kaikki maailman häälehdet ja käyttää aikansa täydellisestä hääkakusta tai hääkengistä haaveilemiseen.

Kaikesta stressistä ja kiireestä huolimatta häiden suunnittelu on nimittäin ollut jotenkin ihanaa, sellaista mukavaa haaveilua. On ollut ihana selailla häälehtiä ja ideoida, miten kaikesta saa kaunista ja kivaa. No kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta uskoisin, että tän jälkeen luvassa on vielä kaikkea paljon paljon parempaa. :)

Polttarijännitystä

Olen siitä outo ihminen että en tykkää suunnattomasti ylläreistä, joten voisiko joku kertoa mulle millon mun polttarit on ja mitä siellä tehdään. :)

Olen yrittänyt tehdä salapoliisin työtä ja selvittää asiaa, mutta täysin turhaan. Tai no melkein turhaan. Olenhan sentään lukenut lapsena kaikki Neiti Etsivät -kirjat, joten olen onnistunut sieltä saatujen mahtavien vinkkien avulla eliminoitua ehkä pari päivää listaltani, mutta hyvin olette kyllä onnistuneet salailemaan asian. Odotan nyt siis joka päivä töissä kauhulla että hyökkääkö jostain porukka, joka pukee minut porno-poliisiksi ja pistää myymään kortsuja/ruusuja/suukkoja/jotain outoa kadun kulmaan!!

Ei vaiskaan. Odotan jännityksellä mutta ilolla. Olisipa kiva nähdä teitä kavereita pian. Ja ei stressiä kaasot, polttariporukka on niin mahtava, että mitä tahansa tehdäänkin niin varmasti on kivaa :)

Tukkatohtoria etsimässä

Heippa vaan! Apua tarvitaan taas! Olen saanut yhdeltä kaveriltani vinkkiä kampaajasta, joka osaa tehdä upeita hääkampauksia ja meikkaajasta, joka on erittäin lahjakas, mutta ajattelin, että ei siitä haittaakaan ole jos on useampia vaihtoehtoja. Eli kertokaa jos tiedätte jonkun mahtavan kampaajan/meikkitaiteilijan/kosmetologin joka osaa asiansa :) Niin ja mieluiten tietenkin Tampereelta.

Kampauksesta ja meikistä minulla on selkeät visiot. Ne harvat ja valitut, jotka ovat nähneet minun puvun, tietävät että siihen sopivat täydellisesti sellaiset vanhan ajan, hieman marilyn-henkiset kiharat. Meikissä sen sijaan pysytään ihan nykypäivässä. Punaiset huulet olisivat tietenkin upeat, mutta en vaan viihdy niissä. Punaisissa huulissa miettisin koko päivän "apua, onko mun meikit levinnyt" tai "apua, onko mun hampaissa huulipunaa". Sitä paitsi, miten sellaisilla kirkkaanpunasilla huulilla voi suudella ketään. Sotku siitä vaan syntyisi, sanon minä. Meikissä siis mennään sellaisella hyväksi havaitulla linjalla kuin vaaleat huulet+näyttävät silmät.



Ja tässä kuvassa siis vain vähän mallia siitä, minkä TYYLISTÄ kampausta haetaan.(Tämäkin vaatii vielä paljon, paljon muokkausta) TÄMÄ EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLE SIIS ESIMERKKI MEIKISTÄ!

Puutelista pienenee

En ehkä aiemmassa postauksessa ehtinyt tarpeeksi hehkuttaa, mutta hääprojekti todella etenee. Tällä hetkellä meillä on kiikarissa kaksi dj:tä ja hei, ollaan jopa varattu hotelli hääyötä varten. Ja vielä on kaksi kuukautta aikaa järjestellä muut puutelistan asiat kuntoon.

Nyt se asia, missä vielä toivoisin vinkkejä on se, mistä löytäisin jonkun kivan amatöörikuvaajan, joka voisi halvalla kuvata hääjuhlaa. Me mennään kyllä viralliseen hääkuvaan, mutta olisi kiva jos hääjuhlasta olisi suhteellisen kivoja ja tunnelmallisia järkkärillä napsittuja kuvia. ELI jos tunnet jonkun, joka osaa kuvata eikä ole turhan raha-ahne, niin pistä viestiä tulemaan minulle tai Markolle.

Tuosta hääyöstä täytyy tähän loppuun nyt sen verran vielä mainita/valittaa, että kaikkien hotellien hääyöpaketit ovat ihan järjettömän hintaisia. 300-600 euroa yhdestä yöstä tuntuu jotenkin täysin hullulle. Me päädyttiin sitten lopulta varaamaan hääyöpaketti Holiday Innistä (sijaitsee siinä Yliopistokadulla). Ei otettu mitään sviittiä, koska mun ainoa toive oli, että huone on siisti ja aamiainen tarjoillaan huoneeseen. Epäilen, että siinä hetkessä ei ole sillä huoneella turhan paljon väliä. :)

Mutta nyt vapaaillan viettoon. Tack och adjö. :)

Worst Case Scenario

Olen muutaman kerran elämäni aikana saanut kuulla, että olen siskoni kanssa yksi maailman pahimmista pessimisteistä. Häät ovat ehkä pehmentäneet pääni, kun en ole turhan paljon jaksanut stressata siitä, mikä voi mennä pieleen. Päälimmäisenä ajatuksena on vaan ollut, että meidän häistä tulee varmasti ihan mahtavat.

Olen ollut tässä muutaman päivän vapaalla ja synkän sään vuoksi olen katsellut läpi muutaman kauden esimerkiksi Frendejä. Telkkariohjelmistahan tunnetusti oppii kaikkea hyödyllistä, joten tässä on lista asioista, mitkä tv-ohjelmien mukaan voivat mennä tärkeänä päivänä pieleen. :)

1. Hääpaikka puretaan päivää ennen häitä ( Frendeissä Rossin ja Emilyn häät)
2. Sulhanen sanoo häävalojen aikana väärän naisen nimen (em.)
3. Kaasoa luullaan sulhasen äidiksi, mikä masentaa kaason pahasti ja tämä päätyy tilanteen seurauksena läheiseen tuttavuuteen väärän tyypin kanssa (em.)
4. Morsian karkaa häävastaanotolta vessan ikkunan kautta (em. ja Rachelin ja Barryn häät)
5. Sulhanen on lähdössä häämatkalle entisen tyttöystävänsä kanssa (em.)
6. Morsiamen hääpuvulle kaatuu punaviiniä (Charlotten ja Harryn häät Sinkkuelämässä)
7. Kaason puhe/kaaso syttyy tuleen (em.)
8. Best man pitää nolon avautumispuheen ( em. )
9. Sulhanen ei ilmesty vihkimiseen (Sinkkuelämää 1 -elokuva, Carrien ja Bigin häät)
10. Kaason/morsiusneidon mekko juuttuu alkkareiden/sukkahousujen sisään ja kaaso kävelee alttarille pylly paljaana (Frendeissä Barryn ja Mindyn häät)
11. Morsian ja sulhanen ovat kummatkin niin humalassa että eivät muista menneensä naimisiin ( Frendeissä Las Vegas -jakso, jossa Ross ja Rachel menevät naimisiin)
12. Sulhasen kengät ovat niin liukkaat, että morsiuspari ei pysty tanssimaan yhdessä ( Frendeissä Monican ja Chandlerin häät)
13. Lumimyrsky yllättää ja kukaan ei pääsee hääpaikalle (Frendeissä Phoeben ja Miken häät, mutta tällähän on happy ending-->hienot häät kadulla)
14. Morsian saa tietää kesken häiden, että yksi hänen parhaista ystävistään on sairastunut syöpään (Sinkkuelämässä Mirandan ja Steven häät)
15. Morsian päätyy kesken hääjuhlan suutelemaan ex-miehensä kanssa. Uusi mies saapuu paikalle ja ex-mies piiloutuu hääpuvun alle ( Täydellisissä Naisissa Gabbyn ja Victorin häät)
16. Sulhanen kutsutaan kesken häiden tunnistamaan ruumista ruumishuoneelle (Täydellisissä Naisissa Breen ja Orsonin häät)
17. Sulhanen on matkalla hääpaikalle/kosimaan kun hänen yli ajetaan. (Täydellisissä naisissa Susanin ja Miken häät vol 1., jotka eivät siis koskaan toteudu)
18. Sulhasen ex-naisystävä ja morsian ajautuvat tappeluun, jonka seurauksena morsian lukitsee ex-naisystävän kaappiin. (Täykkärit, Susanin ja Miken häät vol 3?)

No tätä listaa voisi tietenkin jatkaa loputtomiin, varsinkin jos ottaa mukaan vielä kaikki hääaiheiset leffat. Onneksi nää on kaikki tällaisia worst case scenarioita. Harmillisinta mitä voisi tapahtua meidän häissä, olisi se, että joku tärkeä ihminen ei pääsisi paikalle tai se, että olisi hirveä ukkosmyrsky ja kaatosade. Mutta kuten sanoin, häät ovat sen verran tehneet minusta hupsun romantikon ja positiivisen hölmön, että en jaksa näitäkään stressata. Hääbileistä tulee varmasti ihan mahtavat!! :)

Askartelua

Viimeksi kun kirjoittelin tänne päätin, että nyt olen ahkera ja päivitän blogia useamman kerran viikossa, mutta kuten arvata saattaa, ei siitä tullut mitään. Töissä on ollut ihan hirveää hulinaa ja kun kotiin on päässyt ei ole jaksanut nostaa sormeakaan.

Ylpeänä voin kuitenkin kertoa, että hääprojekti on edennyt mukavasti. Pääsiäisenä oltiin kummatkin vapaalla ja ihanan hemmottelun (=leffaa, terassia, herkkuruokaa) lisäksi askarreltiin sillon kaikki hääkutsut ja lähes kaikki paikkakortit valmiiksi. Olin odotellut askartelua innoissani ja taisin facebookissakin vähän hehkuttaa, miten hääaskartelut kruunaavat muuten jo mahtavan vklopun. No totuushan on se, että askartelut aiheuttavat kyllä vahvaa ärsytyksen tunnetta. Miten voikaan olla niin vaikea leikata suoraan tai liimata siististi!! No viinin avulla siitäkin selvittiin. :)

Eilen oltiin sitten etsimässä hääkutsuihin sopivia postimerkkejä. Kuulostaa huomattavasti helpommalle tehtävälle kuin mitä se oli. Tiesittekö, että Suomessa ei ole yhtäkään valmista häämerkkiä? Kukka-postimerkkejäkin on melko rajallinen valikoima. Lopulta sitten löydettiin melko kivat mustavalkoiset (eli häiden teemaväreihin sopivat) postimerkit. Nimi taisi olla suomiromantiikkaa. Kertokaahan sitten mitä tykkäätte. Hääkutsut kolahtavat toivottavasti pian postilaatikoistanne. :)

ps. ihastuin Sinellissä ihaniin pinkkeihin kirjekuoriin ja yritin kovasti suostutella Markoa, että lähetettäisiin kutsut räväkän punaisissa kuorissa. En tällä kertaa saanut taivuteltua Markoa, mutta toivottavasti kutsut miellyttävät teidän silmäänne ;)

Helpotus

En ole kirjoitellut tänne aikoihin, koska olen ollut niin turhautunut kaikkiin häävalmisteluihin. Tai oikeastaan siihen, miten vaikeaa kaikkia häihin liittyviä ongelmia on ratkaista.

Teimme helmikuussa häiden puutelistaa ja voin kertoa, että siitä tuli käsittämättömän pitkä. Suurimpana puutteena oli luonnollisesti se, että meillä ei ollut mitään tietoa siitä, saataisiko me ketään suorittamaan vihkimistä oikeana päivänä ja vielä oikeaan paikkaan.

Pitkään kestäneen puhelinahdistelun jälkeen, sain sitten tänään vihdoin ja viimein kuitenkin sähköpostia, että eräs notaari tulee vihkimään meidät juhlapaikalle. JEEJEE. Kiitos siis Tampereen käräjäoikeus. Vihkijä on vielä kaiken lisäksi nainen, mikä on mielestäni ekstrakiva juttu.

Nyt siis jatketaan täydellä tohinalla hääsuunnitteluja! Askartelutarvikkeet odottavatkin jo hyllyssä!

Emmi

Takinkääntö?

Vaikka aluksi vannoinkin, että en halua missään tapauksessa hääkimppua, olen nyt ehkä muuttanut mieleni.

Mahdolliseen mielenmuutokseen on useita syitä. Ensinnäkin hääkimput näyttävät tosi kivoilla hääkuvissa. Toiseksi haluaisin häihin edes yhden perinteisen ohjelmanumeron, ja morsiuskimpun heitto olisi ehdottomasti vähemmän nöyryyttävää kuin sukkanauhan heitto. (En ymmärrä tätä sukkanauhan heittoa. Jos ostan itselleni hienon sukkanauhan, en missään tapauksessa halua luovuttaa sitä eteenpäin)

En ole kuitenkaan varma tästä kukkakysymyksestä, koska en oikeastaan tiedä juuri mitään kukista enkä ole perillä siitä, millaisia kimppuvaihtoehtoja on olemassa. (sellaiset pitkät köynösmäiset eivät ainakaan käy missään tapauksessa) Onneksi tulevasta suvusta löytyy tämän alan asiantuntijoita. Täytynee mennä neuvottelemaan :) Mitä mieltä te olette, kukkia vai ei?

Musta timantti

Olen pohtinut tässä viime aikoina, että voisikohan vihkisormuksessani olla musta timantti. Näin sormus ei ainakaan olisi mitään tusinatavaraa vaan aivan oman näköinen.

Pakko nyt myöntää, että olen varastanut idean mustasta timantista Sinkkuelämää 2 -elokuvasta. Kun näin leffan ensimmäistä kertaa, pidin sormusta hienona, mutta epäilin, että Suomesta voisi olla vaikea löytää vastaavaa. Mutta nyt uusimmassa Mennään naimisiin -lehdessäkin on jo useita mustalla timantilla varustettuja sormuksia, joten ehkä kyseessä ei olekaan aivan mahdoton tehtävä. Mitä mieltä olette? Olisiko musta timantti hieno vai paha moka?

Ja takaisin aloitusruutuun...

Nimittäin kenkien suhteen. Kuten arvata saattoi olivat nuo täydelliset, koon 36 kengät, tietenkin liian isot. Harmitus on sanoinkuvailettoman suuri. Tätä voi normaalikokoiset jalat omaavan henkilön olla vaikea ymmärtää, mutta sen taas tietää, että seuraavat 5 kuukautta kuluvat täydellisiä kenkiä etsiessä ja sellaisia ei kyllä Suomesta löydy. Ja jos löytyisi niin kyllä ne sitten maksaisivat ainakin sen 200 e. Huoh.

Nyt kuitenkin aion jättää kenkäsurut taakse ja kohottaa mielialaa drinkkibileillä. Kivaa vkloppua kaikille!

Emmi

Ihanat satuhäät

Aloitin aamuni katsomalla Satuhäät-ohjelmaa netistä. Niille, joilta tämä torstai-illan viihde jäi väliin, suosittelen vierailua Yle Areenalle. Tämän katsottuaan voi sanoa ainoastaan sen, että noh jokainen juhlii tyylillään. :)

Käykää oikeasti kaikki katsomassa! Vielä on 7 päivää aikaa. Suosikkikohtani on se, jossa pari käy kaiverruttamassa sormukset ja sen jälkeen morsian kertoo, että sormuksiin laitettiin se päivä, jolloin heidän liittonsa siunattiin, koska kumpikaan heistä ei muistanut minä päivänä he olivat menneet naimisiin. :)

Mekko-ostoksia

Eilinen päivä oli varsin kiva päivä, koska kävin hääpukuostoksilla. Se mekko, jota olin viimeksi sovittanut elokuussa, oli vielä paljon paljon parempi kuin muistin. Mekko on ihanan kaunis ja verrattuna siihen mekkoon, jota sovitin Hyvinkäällä, se on ihanan kevyt ja mukava päällä, joten päätin valita sen hääpuvukseni.

En olisi millään malttanut ottaa pukua pois päältäni. Tuli mieleen ihan se kohtaus Frendeistä, jossa Monica pesee tiskejä hääpuvussa. Voisin pitää mekkoa päälläni vaikka joka päivä. Veikkaan, että arkiaskareetkin sujuisivat mukavammin, jos päällä olisi ihana pitsiunelma :) Koska olisi melkein mahdoton pitää sormensa erossa mekosta, se jätettiin hääpukuliikkeeseen odottamaan korjauksia. Hyvä päätös varmastikin :)

En aio paljastaa mekosta nyt mitään tarkkoja yksityiskohtia. Sittenpähän näette sen hääpäivänä, johon on aikaa muuten hurjan vähän. Jännittää jo nyt :)

Meidän laulu

Maailmassa on niin paljon ihania rakkauslauluja, että sen oman hääkappaleen valikoiminen on ihan käsittämättömän vaikeaa. Olisi kiva, että se häätanssiksi valittu kappale kuvastaisi jotenkin sitä, mitä itse tuntee toista kohtaan. Olisi myös kiva, jos kappale ei olisi mikään ihan loppuun kulunut hääkappaleiden kestosuosikki. Hienoa olisi, jos kappale olisi myös sellainen joka heti tuntuu omalta ja jota jaksaa kuunnella vielä viidenkymmenen vuoden päästä. Hyvän hääkappaleen löytäminen ei siis todellakaan ole mikään helppo tehtävä!

Tässä on yksi ehdottomia rakkauslaulusuosikkejani. Kappale on melko vanha ja ei ehkä avaudu ihan kaikille. Mutta minun mielestä se on ihanan romanttinen ja haluisinkin, että meidän häissä kuultaisiin myös tämä kappale. Kenties jopa häätanssina. Koen kuitenkin, että me ollaan vielä niin nuoria, että häissä voidaan laulaa nuoruustangoa. :)

Mitkä on teidän rakkauslaulusuosikkeja? Omaan top10 pääsee ehdottomasti myös Elviksen Can't help falling in love with you, mutta edellä mainittujen kahden biisin lisäksi koskettavia kappaleita on kymmeniä. Täytyy siis jatkaa vielä hääkappaleen etsimistä. Hyviä vaihtoehtoja on tällä kertaa aivan liian paljon.

Täydelliset kengät

Tässä on kiinnostuneille myös kuva ihanista hääkengistä. Tiedän kyllä, että kengät on hieman yliampuvat, mutta joku niissä vaan viehättää. Ja nämä kengät siis löytyvät Halensin nettikaupasta. Täytyy kehua Halensin nettikauppaa tässä sen verran, että on kyllä mahtavaa, että jostain sentään löytyy kauniita kenkiä vielä pienemmänkin kokoisina.

Vaikka kengät eivät juurikaan näy hääpuvun alta, on ihana tietää, että jalassa on näin upeat kaunottaret. :)

Comeback

Viimeisen parin kuukauden aikana on ollut niin paljon työhässäkkää ja jouluhässäkkää ja muuta kiirettä, että blogin päivittäminen on päässyt unohtumaan. Hääsuunnittelutkin on ollut pienellä tauolla. Mutta nyt aion vakaasti tehdä paluun blogin pariin.

Kävin sovittamassa pari kuukautta sitten Hyvinkäällä yhtä hääpukua ja se oli lyhyesti sanottuna täydellinen. Ainoa huono puoli mekossa oli se, että se on niin raskas, että liikkuminen siinä on jo melko haasteellista ja kesähäissä mekko voisi olla liian hiostava. Sen vuoksi olenkin ajatellut vielä sovitella paria hääpukua. Mutta päätös hääpuvusta täytyy tehdä viimeistään tässä tammikuun aikana. Tiistaina menenkin sovittamaan uudestaan sitä mekkoa, jota sovitin kesän lopussa täällä Tampereella. Toivottavasti se näyttää vielä yhtä ihanalle kuin puoli vuotta sitten. :)

Jotenkin ihmeellisesti olen onnistunut löytämään myös aika täydelliset hääkengät. Ne on aika erikoiset, mutta juuri sellaiset, joihin minä jostain syystä kiinnitän huomioni :) Kengät on laitettu nyt tilaukseen. Saa nähdä onko ne oikeastikin niin hienot kuin netissä.

Paljon tekemistä kuitenkin riittää vielä. Jotenkin tämä häiden suunnittelu tuntuu olevan melko haasteellista, kun ei aiempaakaan kokemusta tällaisten bileiden suunnittelusta ole. Eli edelleen saa vinkata jos on hyviä ideoita.