torstai 28. lokakuuta 2010

Musiikkigallup jatkuu!

Kyselin syyskuun alussa täällä blogissa ehdotuksia häämusiikiksi. Kysely ei ole tuottanut toivottua tulosta, joten pistän gallupin uudelleen pystyyn. Laittakaa ehdotuksia vaikka facebookissa, jos täällä kommentointi ei luonnistu. Toiveena olisi siis se, että musiikkitarjonta olisi monipuolinen ja soittolistalta löytyisi jokaiselle joku biisi, joka innostaa tanssimaan ja nostaa hymyn huulille.

Tässä vielä alkavan viikonlopun kunniaksi kaikille kuunneltavaksi minun tämän hetkinen suosikkibiisi, joka varmasti kuullaan myös häissä! Eli rentouttavaa viikonloppua kaikille Jukka Pojan tahdissa!

Hyvinkää kutsuu!

Lauantaina olisi ohjelmassa roadtrip Hyvinkäälle Marin kanssa. Pääsen vihdoin sovittamaan lisää hääpukuja. Ihanaa. Toivottavasti Leimulinesta löytyisi myös kivoja hääkenkiä, sillä täydellisten hääkenkien löytäminen taitaa olla tällä hetkellä se suurin haaste. Kauniita, tarpeeksi pieniä ja tarpeeksi korkealla korolla varustettuja juhlakenkiä on melkein mahdoton löytää Suomesta.

Lauantai-illan ohjelmaan saattaa kuulua myös kuohuviinitestailua. Ajattelin, että uutta työpaikkaa voisi juhlistaa vaikka parilla lasillisella kuohuviiniä. Viikonloppua odotellessa siis!

tiistai 26. lokakuuta 2010

Hääperinteet

Häitä suunnitellessa olen törmännyt moniin hauskoihin,mielenkiintoisiin ja outoihinkin hääperinteisiin. Luulisi, että 2000-luvulla voisi luopua jo joistakin käsittämättömistä hääperinteistä, mutta ei. Kaikilla tuntuu yhä olevan vahva ennakkokäsitys siitä, miten häitä perinteisesti tulisi juhlia.

Hääohjelmassa täytyy olla ainakin morsiamen ryöstö, morsiuskimpun heitto, sukkanauhan heitto ja kakun leikkaaminen. Kakkua leikatessa täytyy polkea toisen jalkaa, että selviää, kuka määrää kaapin paikan talossa. Morsiamella tulee olla häissä päällään jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä. Häitä juhlitaan kirkossa ja paikalle kutsutaan koko suku.

Meidän häissä näitä perinteitä lähdetään rikkomaan. En halua rikkoa vanhoja tapoja vain rikkomisen ilosta, vaan haluan oikeasti, että meidän häät ovat meidän näköiset. En esimerkiksi halua itselleni morsiuskimppua. En vain ole mikään kukkien suurin ystävä ja minusta tuntuisi jotenkin luonnottomalta kävellä kukat kädessä. Sukkanauhat ovat mielestäni kauniita, mutta en syty ajatukseen, että minut istutetaan keskellä huonetta ja sulhanen hampailla kiskoo sukkanauhan jalastani. Se on vaan niin mautonta. Kakkua haluan leikata ja syödä, mutta tuota jalankaan tallaamista en ihan ymmärrä. Jos on asunut jonkun kanssa pari vuotta yhdessä niin eiköhän siinä ole selvinnyt jo kuka määrää sen kaapin paikan! Sen sijaan voisin pukea päälleni jotain vanhaa, uutta, lainattua ja sinistä. En usko tämän perinteen taikavoimaan, mutta perinteenä se on mielestäni kiva ja tyylikäs.

Edellä mainittujen melko tunnettujen hääperinteiden lisäksi häiden juhlimiseen on liittynyt eri aikoina paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä. Naimisiin.info-sivustolta löytyy paljon mielenkiintoista nippelitietoa häiden juhlimisesta "isoisoisän aikana". Kannattaa käydä tutustumassa sivustoon ja laajentaa samalla tietouttaan. Tiesitkö esimerkiksi, että riisiä heittämällä pyritään varmistaan morsiusparin hedelmällisyys ja vauraus tai, että entisaikaan häitä juhlittiin eniten syksyisin tai joulukuussa? Entä tiesitkö, että ennen häiden lopuksi saunottiin ja morsian kylvetti kaikki häävieraat?

Tanssin taikaa

Televisio on ollut tänä syksynä täynnä tanssin taikaa. Dance ja Tanssii Tähtien kanssa tarjoavat ihanaa viihdettä sunnuntai-iltoihin, mutta ne ovat toimineet minulle myös inspiraation lähteenä häätanssia suunnitellessa. Lahjakkoiden tanssijoiden seuraaminen innostaa minuakin opettelemaan hienon tanssinumeron meidän häihin.

Perinteisestihän häätanssiksi on valittu valssi, mutta en ole ikinä ollut mikään häävalssien ystävä. Nykyisin on käsittääkseni myös tyypillistä, että erityisen häätanssin sijaan tanssitaan vaan "hitaita", eli keinutaan samalla tavalla kuin jossain ala-asteen discossa. Jokainen järjestää tietenkin häät tyylillään, mutta mielestäni näyttävän häätanssin opettelu on pieni kunnianosoitus häävieraita kohtaan. Varsinkin jos häissä on vähän muuta ohjelmaa, on kiva, että vieraat saavat nauttia edes hienosta tanssiesityksestä.

Emme ole vielä päättäneet, minkä tanssin tahtiin pyörähtelemme häissämme, mutta alustavissa suunnitelmissa tango on noussut suosikiksi. Toinen hyvä vaihtoehto olisi mielestäni joku sähäkkä lattaritanssi, mutta en usko, että saan Markoa suostuteltua esimerkiksi salsatunnille. Mikä on teidän mielipiteenne häätansseihin? Onko perinteinen valssi se paras vaihtoehto vai kenties hääsalsa?

tiistai 19. lokakuuta 2010

Häästressiä

Tajusin yksi päivä, miten älyttömän paljon häät vaativat pikkutarkkaa suunnittelua. Aiemmin olin jotenkin elänyt sellaisessa vaaleanpunaisessa kuplassa ja kuvitellut, että riittää kunhan valitsen hääpaikan ja -puvun, ruoat ja juomat, etsin täydellisen vihkisormuksen ja askartelen vähän kutsukortteja. Mutta eihän se riitä alkuunkaan. Ennen kaikkea stressiä aiheuttaa kaikki pienet tekniset asiat, joiden ratkaisuun ei löydy mitään selkeää ohjetta edes häälehdistä.

Erityisesti siviilivihkimisestä sopiminen saa minut näkemään punaista. Marko soitteli syyskuussa maistraattiin ja tiedusteli tuosta vihkimisestä. Sieltä osattiin vaan kertoa, että kannattaa palata asiaan keväällä. Vihkiminen on kuitenkin se tärkein asia hääpäivänä, joten on kurja sopia asiasta vasta viime tipassa. Emme edes tiedä vielä, kuka Tampereella suorittaa siviilivihkimisiä virka-ajan ja -paikan ulkopuolella. Minulle on vielä myös epäselvää, miten vihkiminen toteutetaan ja millaiseksi tilaisuus muodostuu. Toki netistä löytyy erilaisia kaavoja siviilivihkimiseen, mutta olisi mukavampi neuvotella asiasta jonkun kanssa, joka on suorittanut siviilivihkimisiä ennenkin.

Stressiä aiheuttaa myös hyvän valokuvaajan ja dj:n löytäminen, kuljetukset, hääohjelman suunnittelu ja sen toteuttaminen ja hotellin valikoiminen hääyötä varten. Tampereellahan on heinäkuussa Tammerfestit ja kaikkea muuta häslinkiä, joten hotelli täytyy varata varmasti hyvissä ajoin. Näihin stressin aiheuttajiin ja kaikkeen muuhunkin häihin liittyvään saa tarjota ratkaisuja ja loistavia ideoita!!

Sormusshoppailua!

Kävin eilen ensimmäistä kertaa sovittelemassa vihkisormuksia. Timanttisilta löytyi muutamia kivoja vaihtoehtoja, mutta vielä on vaikea sanoa, millaiseen sormukseen tulen päätymään. Olin hieman pettynyt, koska kuvastoissa ihanasti kimaltelevat ja jättisuurilta näyttävät timantit ovat todellisuudessa melko vaatimattoman näköisiä.

Löysin kuitenkin yhden melko hyvän sormuksen. Se on keltakultaa ja siinä on yksi iso, pyöreä timantti. Yksinkertainen ja kaunis. Olisin halunnut myös sovittaa sitä unelmien vihkisormusta, Kalevala Korun Pisaraa, mutta korukaupassa osattiin kertoa, että Kalevala Korun vihkisormukset täytyy tilata. Niitä ei siis pääse etukäteen sovittelemaan. Aika kurjaa.

Sain mukaani kuitenkin nipun esitteitä ja löysin Kohinoorin mallistosta Pisaraa muistuttavan sormuksen. Ja hintaakin sillä oli vain kolmasosa tuosta Pisaran hinnasta! Mikä muuten on sopiva hinta vihkisormukselle? Jostain olen lukenut tällaisesta vähän erikoisesta perinteestä, että vihkisormuksen tulisi maksaa miehen yhden kuukausipalkan verran. Mitä mieltä olette? :)

maanantai 4. lokakuuta 2010

Uusi suosikki

Etsin viikonloppuna netistä hääpukuja ja hääpukuliikkeitä. Suunnitelmissa olisi tehdä tässä joku päivä kierros muiden kaupunkien hääpukuliikkeisiin. Vaikka ihastuin kesällä yhteen pitsiunelmaan, haluan vielä sovitella useita mekkoja.

Eilinen nettisurffailu tuotti tulosta ja löysin uuden hääpukumerkkisuosikin. Maggie Sotteron morsiuspukumallistosta löytyy ihanan romanttisia hääpukuja. Ehdoton suosikkini Maggie Sotteron 2010-kokoelmasta on Natalie, jonka kuvan voi käydä katsomassa vaikka täältä. Voisiko täydellisempää pukua olla?

Edessä on siis varmasti shoppailureissu ainakin Hyvinkäälle Leimuline-liikkeeseen. Leimuline-liikkeen lisäksi haluaisin käydä tarkistamassa Turun ja Jyväskylän hääpukutarjonnan. Vapaaehtoiset kaupunkioppaat voivat ilmoittautua täällä! Ja hei, jos tiedätte jonkin mahtavan hääpukuliikkeen jossain muussa kaupungissa, niin jakakaa viisautenne!

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Neljät häät

Hyvää viihdettä syysiltoihin tarjoaa Neljät häät Amerikassa, jota esitetään Livillä sunnuntaisin ja uusintana tiistaisin. Suosittelen ohjelmaa ehdottomasti kaikille hääohjelmien suurkuluttajille.

Ohjelman idea on simppeli. Siinä on pääosassa neljä morsianta, jotka osallistuvat toistensa häihin ja arvioivat, miten hyvin kunkin häät ovat onnistuneet. Pisteitä annetaan neljässä kategoriassa: puku, hääpaikka, ruoka ja yleinen tunnelma. Parhaat pisteet saanut morsian voittaa unelmien häämatkan jonnekin luksuskohteeseen.

Ohjelma tarjoaa hienon mahdollisuuden päästä kurkistamaan, miten monella eri tavalla parit juhlivat häitään. Eilisessä jaksossa kaikilla pareilla oli teemana talvihäät (talven ihmemaa tai satumetsä) ja oli hassua nähdä, miten erilaisiin ratkaisuihin parit olivat häiden toteutuksessa päätyneet.

Neljät häät Amerikassa on myös hyvää vastapainoa perinteisille suomalaisille hääohjelmille, koska siinä päästään tutustumaan amerikkalaiseen hääkulttuuriin. Erityisesti silmiin on pistänyt se, miten parit ovat panostaneet juhlatilan koristeluun. Eilisessä jaksossa oli ainakin onnistuttu luomaan mahtavia talvimaisemia juhlasaleihin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana jäi myös mieleen "cocktail hour", jota vietettiin vihkimisen ja varsinaisen häävastaanoton välissä.

Kaikki häitään suunnittelevat tai muuten vaan hömppäviihteestä nauttivat siis joko sunnuntai- tai tiistai-iltoina television eteen. Suosittelen!

tiistai 28. syyskuuta 2010

Tampereen hääyö

Tämän päivän Aamulehdestä silmään pisti juttu Tampereen ja Nokian hääöistä. Tampereella hääyö järjestetään Finlaysonin kirkossa, jossa yhdeksän pappia vihkii hääpareja liukuhihnalta illan ja yön aikana. Tähän mennessä tämän viikon perjantaina järjestettävään joukkovihkimiseen on ilmoittautunut jo 49 paria. Aika hurjaa! Nokialla vastaava tapahtuma järjestetään 10.10.2010.

Ihan mielenkiintoista, että nykyisin on tarjolla niin monta tapaa sanoa tahdon. Tampereen hääyö mahdollistaa juhlalliset kirkkohäät niille, jotka eivät halua suunnitella isoja hääjuhlia. Hääyö onkin oiva ratkaisu varmasti niille, jotka haluavat säästää aikaa ja rahaa.

Itse en todellakaan kuulu tähän joukkoon. No, rahaa ei tietenkään tuhlata häihin mielin määrin, mutta aikaa hääpäivän suunnitteluun saa kulua kuinka monta tuntia vaan. Minusta on tosi ihana suunnitella tuota tärkeää päivää ja kaikkia sen yksityiskohtia. Haluan, että vihkiminen ja hääjuhla ovat meidän näköiset ja niin itsekkäältä kuin se kuulostaakin haluan, että ne ovat vain ja ainoastaan meidän ja meidän ystävien ja sukulaisten juhlat. Kerranhan sitä vaan naimisiin mennään!

Tuntuisikin todella oudolle jakaa tärkeä päivä täysin tuntemattomien ihmisten kanssa ja seisoa alttarilla kolmen muun hääparin ja kolmen papin kanssa. Näinhän homma menee Hääyö-tapahtumassa. Parit sanovat ainoastaan "tahdon" eri aikaan ja silloinkin muut parit odottavat hiljaa taustalla.

Tällainen joukkovihkiminen ei todellakaan ole siis minun juttu, mutta niin mielenkiintoiselle tempaukselle Tampereen hääyö vaikuttaa, että voisin eksyä Finlaysonin kirkon kulmille perjantaina vilkuilemaan niitä 49 hääparia, jotka saavat toisensa perjantai yönä.

maanantai 20. syyskuuta 2010

Hääaskarteluja

Olen tässä yrittänyt suunnitella erilaisia malleja kutsukortteihin, paikkakortteihin ja menuihin ja ohjelmalehtisiin. Askartelu on tosi kivaa, mutta samalla myös haasteellista, sillä häälehdet ovat täynnä mahtavia ideoita. On vaikea valita, mikä korttimalli olisi se paras.

Tällä hetkellä ajatus on se, että kutsukortit ja muut vastaavat voisivat noudattaa Varaa päivä -korttien pelkistettyä linjaa. Värit tulevat ehdottomasti olemaan valkoinen, musta ja kulta. Askartelun ohessa olen pohtinut, mitkä kaikki tiedot yhteen kutsukorttiin täytyy mahduttaa. Lähetetäänkö kutsun mukana joku lappunen, jossa on kaikki käytännön tiedot hääpaikasta, majoitusmahdollisuuksista, häälahjatoiveista ja niin edelleen? Vai voiko häävieraille vinkata, että tarvittavat tiedot löytyvät täältä hääblogista?

Haluaisin, että kutsussa olisi joku kaunis tekstin pätkä, runo tai laulun sanat. Jos tiedätte jonkin hyvän vaihtoehdon niin kertokaahan!

Seuraava askarteluprojekti tulee olemaan vieraskirja. Perinteistä poiketen meidän häissä vieraskirja on enemmänkin häät-ystäväkirja. Sinne tulee kuvia ja eri osioita. En malta odottaa, että pääsen suunnittelemaan vieraskirjaa!

Nyt kuitenkin takaisin kutsukortteja suunnittelemaan!

tiistai 7. syyskuuta 2010

Häälehti auttaa aina

Ostin ensimmäisen häälehteni viime vuoden heinäkuussa. Lehti oli InstyleWeddings ja se oli täynnä ihanan kauniita hääpukuja ja mielenkiintoisia vinkkejä. Amerikkalaisessa häälehdessä on tietenkin myös kaikkea vierasta ja yliampuvaa, mutta kaiken kaikkiaan olin erittäin tyytyväinen tuohon ensimmäiseen häälehteeni. Sain siitä paljon hyviä ideoita omiin häihin.

Erityisesti mieleen jäi juttu Courteney Coxin ja David Arquetten häistä, joita oli juhlittu kesäkuussa 1999. Jutusta sai käsityksen, että häät olivat olleet hauskat ja rennot ja juuri morsiusparin näköiset. Vastaavaa tunnelmaa toivon myös omiin häihin. Tuosta jutusta sain myös idean kihlasormuksien kaiverruksiin.

Olen nyt viime päivinä käynyt taas läpi häälehtipinkkaani ja törmäsin tuohon ensimmäiseen häälehteeni. Päätin sitten käydä tarkistamassa Instyleweddings-lehden nettisivut ja ne oli ihan mahtavat. Paras osuus on ehdottomasti tuo julkkishäihin keskittyvä Star details. Sieltä löytyy vaikka minkälaisia häämekkoja. Suosikkia on mahdoton valita, mutta ainakin Heidi Montagin hää-look on täysi vastakohta sille tyylille, mitä itse haen. Siinä on vaan liikaa kaikkea kimallusta ja hörhelöä.

Lehden nettisivuilta löytyy myös vinkkejä hääkimppuun, kakkuun ja kaikkeen mahdolliseen häihin liittyvään. Se on siis oiva apuri häitään suunnittelevalle.

Seikkailin muutenkin tuolla Instylen nettisivuilla ja löysin hyviä ideoita täydelliseen hääkampaukseen. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että hääkampaus voisi olla jotain tämän Scarlett Johanssonin kampauksen ja tämän Ashley Greenen kampauksen väliltä. Mitä mieltä olette?

maanantai 6. syyskuuta 2010

Kuvia matkan varrelta









Kakkua, kakkua, kakkua!



Musiikin ohella herkullinen ruoka on mielestäni tärkeä osa onnistuneita häitä. Villa Sofian häämenut kuulostavat erittäin hyville, mutta päänvaivaa minulle aiheuttaa hääkakku.

Kermakakku on ehdoton ei, ja ihan perinteinen suklaakakkukin tuntuu liian raskaalta kesähäihin. Unelmien kakku olisi ihanan makea, mutta samaan aikaan myös raikas. Vaikka kakun maku on tietenkin se pääasia, toivon, että kakku olisi vähintään yhtä näyttävä kuin yllä olevassa kuvassa. Kakkuasiantuntijat voivat jakaa nyt salaisuutensa ja kertoa, millainen olisi täydellinen hääkakku!

Viime syksynä pohdin, että hääkakun virkaa voisi toimittaa herkulliset cup cake -leivokset, mutta nyt olen kääntymässä perinteisen kakun puolelle. Syy on yksinkertainen: Haluan syödä kakkua juuri niin paljon kun tekee mieli. Yksi pieni leivos ei välttämättä vie makeanhimoani!

Hääkakun lisäksi haluaisin, että häissä olisi tarjolla, jotain pientä makeaa naposteltavaa ja illaksi onkin suunnitteilla herkullinen yllätys häävieraille. En kerro siitä sen enempää, mutta kiitän Elinaa, jolta idean nappasin!

Nyt jatkan aamuani lukemalla kakkublogeja, ehkä jostain niistä löytyy hyviä ideoita hääkakkuun!

lauantai 4. syyskuuta 2010

Häämusiikki-gallup

Musiikki on mielestäni tärkeä osa onnistuneita häitä. Meidän häissä tulette kuulemaan ihanan ystävämme Vanjan laulua. Vanja laulaa vihkimisen aikana muutaman kappaleen ja esittää myös ensimmäiset häätanssit. Virallisten häätanssien jälkeen musiikista vastaa dj.

Haluan, että häämusiikki on monipuolista, sillä häihin tulee paljon eri-ikäisiä ja musiikkimaultaan eroavia henkilöitä. Toivonkin nyt, että te kertoisitte, mitä musiikkia haluaisitte meidän häissä kuulla. Mitkä biisit ovat mahtavia tunnelman nostattajia? Millä biiseillä on juuri teille paljon tunnearvoa? Toivon, että kaikki tulevat häävieraat käyvät osallistumassa tähän pieneen häämusiikki-gallupiin! Kommentointi ei vaadi rekisteröitymistä!

Ps. Emme ole löytäneet häihin vielä dj:tä. Joten jos tunnet jonkun hyvän, vinkkaathan asiasta tänne!

tiistai 24. elokuuta 2010

Onnistunut shoppailupäivä!

Kävin perjantaina tutustumassa Tampereen hääpukutarjontaan ja täytyy myöntää, että olin positiivisesti yllättynyt. Olin kuvitellut, että täydellisen hääpuvun löytäminen tulee olemaan mahdoton tehtävä, mutta itseasiassa ihastuin jo ensimmäiseen hääpukuun, jota sovitin. Haluan vielä sovittaa useita eri hääpukuja, mutta en pidä mahdottomana ajatuksena sitä, että valitsisin hääpuvukseni sen ensimmäisen mekon, jota kokeilin. Se on nimittäin juuri sellainen pitsiunelma, josta olen haaveillut. Tuli sellainen fiilis, että mekkoa ei olisi halunnut millään ottaa pois päältä. Oli se vaan niin täydellinen ja kaunis!

Yllättäen löysin Muotitalo Tyynelästä myös melko hienot hääkengät. Olen vannonut koko ajan, että minun jaloissani ei nähdä sellaisia perinteisiä valkoisia satiinikorkkareita, mutta saatan vielä muuttaa mieltäni. Nämä kengät olivat nimittäin todella kauniit malliltaan ja niissä oli jopa tarpeeksi korkeat korot. Kaikin puolin perjantai oli erittäin onnistunut shoppailupäivä, vaikka mitään ei varsinaisesti vielä tarttunut mukaan.

Onneksi lopulliset päätökset hääpuvusta ja kengistä täytyy tehdä vasta parin kuukauden päästä. Siinä ajassahan kerkeää katsastamaan jo kaikki Suomen hääpukuliikkeet! Nyt on myös helpompi lähteä sovittelemaan hääpukuja, koska tiedän melko tarkasti, minkä tyylistä mekkoa haen ja mikä toimii itselle parhaiten.

Huomenna alkaa sitten parin päivän mittainen häähössötyksestä vapaa aika, kun lähdemme rentouttavalle minilomalle Tallinnaan. Saatamme ehkä testailla jotain kuohuviinejä häitä ajatellen, mutta muuten aika kuluu shoppaillessa ja herkutellessa ja minä ainakin odotan, että pääsen pulahtamaan hotellihuoneen kylpyammeeseen viinilasillinen kädessä. Nautinnollista viikkoa myös kaikille muille!

sunnuntai 15. elokuuta 2010

tästä se alkoi...



Töissä Särkänniemessä reilu kaksi vuotta sitten. On se ihmeellistä, mitä kaikkea ihanaa voi seurata siitä, että myy komealle miehelle greippilimpparia! Yllä oleva kuva taitaa olla ensimmäinen julkaisukelpoinen kuva meistä yhdessä. Se on otettu elokuun lopussa 2008. Sitä ennenkin on otettu muutamia hauskoja kuvia, mutta ne saa säilyä kotiarkistojen kätköissä!

tiistai 10. elokuuta 2010

Sen oikean etsiminen alkakoon!


Nyt kun häihin on enää alle vuosi aikaa, olisi varmaan syytä alkaa etsiä hääpukua. Kaikkitietävät häälehdet nimittäin neuvovat, että hääpuvun etsiminen tulisi aloittaa viimeistään 9 kuukautta ennen hääpäivää, jos haluaa löytää mieleisensä mekon. Itse pidän hyvänä ohjeena myös sitä, että hääpuvun etsintä kannattaa aloittaa viimeistään sillon, kun häävieraat kertovat löytäneensä jo täydelliset juhlavaatteet. (Sulhasen siskolla taitaa olla jo mekko varattuna, joten ehkä morsiamenkin on aika aloittaa sen täydellisen mekon metsästys)

Heti kun työt ovat ohi aion lähteä tutustumaan hääpukutarjontaan avoimin mielin. Vaikka kaikilla muilla tuntuu olevan mielipide siitä, millainen olisi täydellinen hääpuku juuri minulle, en ole itse vielä löytänyt sitä oikeaa. Haaveilen kuitenkin ihanasta "prinsessamekosta". Ainoa vaatimus tällä hetkellä on se, että hääpuku ei saa olla sitä ällöttävää kopiopaperin valkoista satiinia. Pitsiä sen sijaan se voisi hyvinkin olla. Tällä hetkellä yksi suosikkimerkeistäni on Justin Alexander, jonka hääpukumallistoihin voi käydä tutustumassa täällä.

En malta odottaa, että pääsen sovittelemaan ihania hääpukuja ja etsimään täydellisiä hääkenkiä. Luulenpa, että tästä tulee paras shoppailureissu ikinä!

tiistai 3. elokuuta 2010

täydellinen sormus

Olen täysin ihastunut Kalevala Korun Pisara-sormukseen. Sormus maksaa kuitenkin noin 3900 euroa, joten ehkä tämä sormus voisi olla kultahääpäivälahja! Kultahääpäiväähän juhlitaan sillon kun naimisissa on oltu 50 vuotta.

Olen käynyt jo vähän katselemassa vihkisormuksia, mutta mikään ei ole vielä vetänyt vertoja tälle ihanuudelle. Haastetta sormuksen etsimiseen tuo se, että myös Markolle tulee vihkisormus ja olisihan se kiva, jos sormukset olisivat edes hieman saman tyyliset.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Kaasojen suuret haasteet: Polttarit ja hääohjelma

Pitkistä vapaista ja ihan liian pitkästä työputkesta johtuen en ole kirjoitellut tänne aikoihin. Vaikka täältä sitä ei ole voinutkaan lukea, voin vannoa, että hääjutut pyörivät päässä liiankin usein.

Siskoni (toinen kaasoista) kyläili alkuviikosta Tampereella ja puheenaiheeksi nousivat tietenkin polttarit. Tiedän kyllä, että polttarit ovat kaasojen vastuulla, mutta esitin jo pari toivetta juhliin liittyen. En missään tapauksessa halua pukeutua tyhmiin vaatteisiin, myydä pusuja/kukkia/kortsuja ympäri kaupunkia ja nolata itseäni. Toinen toiveeni oli se, että polttareiden budjetti on sellainen, että kaikki kaverit voivat osallistua niihin (ilman, että joutuvat elämään pari kuukautta ennen polttareita pelkällä kaurapuurolla). Millaiset olisivat teidän mielestänne kivat polttarit? Minä haaveilen sellaisista megabileistä, joissa on sopivasti hemmottelua ja kivoja yllätyksiä ja puuhastelua. Ja tietenkin herkullista ruokaa ja juomaa.

Toinen kuuma puheenaihe oli hääohjelma. Alusta asti on ollut selvää, että meidän häissä ei nähdä niitä perinteisiä hääleikkejä, kuten morsiamen ryöstöä tai sukkanauhan heittoa. Häätanssi ja hääkakun leikkaaminen taitavat olla tällä hetkellä ainoat viralliset ohjelmanumerot, jotka olemme hyväksyneet osaksi hääjuhlaa. Mitä mieltä olette, täytyykö häissä olla virallista ohjelmaa vai riittääkö mukava yhdessä olo? Olisi myös kiva kuulla kertomuksia onnistuneista hääleikeistä ja -ohjelmista!

Nyt palaan rentouttavan vapaapäivän viettoon. Tähän mennessä päivä on kulunut lähinnä elokuvia katsellessa. Suosittelen kaikille elokuvaa Merirosvoradio! Se on sopivan kevyttä hömppää mukaviin laiskottelupäiviin.

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Elokuvarakkautta

Vuosittain kauppojen alekoreihin ilmestyy lukuisia romanttisia komedioita, joissa lässy tarina päättyy muutamien vaikeuksien kautta mahtaviin häihin ja pari elää onnellisesti loppu elämänsä yhdessä. Joissakin romanttisissa komedioissa on kuitenkin onnistuttu luomaan ihanan aito ja uskottava tunnelma ja kuvattu upeita hääkohtauksia.

Yksi kaikkien aikojen ihanimmista hääkohtauksista löytyy ehdottomasti elokuvasta My best friend's wedding (suomeksi Kuka sanoo tahdon). Elokuvan pääosassa nähdään Julia Roberts. Roberts näyttelee Juliannea, joka saa yllättäen tietää, että hänen paras ystävänsä Michael on menossa naimisiin 20-vuotiaan, rikkaan perheen tytön, Kimmyn kanssa. Hääjärjestelyjen keskellä Julianne tajuaa rakastavansa Michaelia ja aloittaa hullun juonittelun häiden estämiseksi.

Suosikkikohtauksessani vietetään Michaelin ja Kimmyn harjoitusillallisia (rehearsal dinner). Julianne on paikalla ystävänsä Georgen kanssa. George teeskentelee olevansa Juliannen kihlattu ja kertoo häävieraille hauskaa tarinaa parin ensikohtaamisesta. Kesken tarinan George alkaa laulamaan kappaletta " I Say a little prayer" ja kaikki häävieraat yhtyvät lauluun. Pätkän kohtauksesta voi käydä kurkkaamassa täältä. Kuvan laatu on aika heikkoa, mutta kohtauksen ihanuus varmasti välittyy jo ihanasta biisistä.

Olisi todella upeaa, jos meidänkin häissä laulettaisiin ja tanssittaisiin niin kuin tässä elokuvassa.

Katsoimme elokuvan viikko sitten ja silloin kiinnostuin myös harjoitusillallisista. Kaikkitietävä Wikipedia kertoo, että harjoitusillalliset ovat pohjoisamerikkalainen perinne. Päivää ennen häitä hääparin perhe ja hääseremoniaan osallistuvat ystävät kokoontuvat yhteen tutustumaan toisiinsa ja pitämään hauskaa. Harjoitusillalliset tarjoavat myös hääparille mahdollisuuden kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet häiden valmisteluissa.

Mitä mieltä olette harjoitusillallisista? Miten ne sopivat suomalaisiin häihin vai sopivatko ollenkaan? Haluaisin myös kuulla, mitkä ovat teidän mielestä ne ihanimmat rakkauselokuvat tai television rakkauskohtaukset!

Emmi

9.7.2010...

... oli erittäin ihana ja tärkeä päivä. Ihana päivä oli sen takia, että pitkän työpäivän jälkeen Marko vei minut herkuttelemaan Ravintola Kaislaan. Mikäs sen parempaa kuin hellepäivän ilta Näsijärven rannalla, herkullista ruokaa ja parasta mahdollista seuraa? (Niin ja ihana lahja ja tietenkin pari lasillista viiniä).

Erityisen tärkeän päivästä teki se, että 9.7.2010 oli kulunut tasan vuosi siitä, kun mentiin kihloihin ja siitä oli myös tasan vuosi siihen, että mennään naimisiin. Voin sanoa, että koko perjantai kului innostuksesta ja jännityksestä sekaisin. Tuntuu ihanalle, mutta samalla myös hurjan pelottavalle, että vuoden päästä minäkin olen PATALA!

Epäilen, että minuun on iskenyt nyt paha häähöpsöys. Pahoittelut siis jo etukäteen sukulaisille ja ystäville, jotka joutuvat kuuntelemaan häähullun ideointia vielä vuoden ajan! :)

Emmi

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Varaa päivä!

Eilinen ilta sujui mukavasti ensimmäisten hääaskartelujen parissa ja tänään kävimmekin jo postittamassa Varaa päivä -kortit. Idean kortteihin löysin Häät-lehdestä, jossa oli askarreltu Varaa päivä -kirjanmerkkejä. Omat askartelutaitoni tuntien päädyin kirjanmerkkiä helpompaan ratkaisuun. Lopputulokseen olin kuitenkin hyvin tyytyväinen. Jokaiselle vieraalle lähti erilainen Varaa päivä -kortti.

Varaa päivä -kortti on ennakkoilmoitus tulevista hääjuhlista. Tällä tavalla pyrimme varmistamaan, että kaikki tärkeät ihmiset saavat järjestettyä lomansa ja vapaansa niin, että pääsevät juhlimaan meidän häitä 9.7.2011 Villa Sofiaan Tampereelle. Korttiin ei tarvitse vastata mitenkään, vaan viralliset hääkutsut lähetetään perinteisesti sitten muutamaa kuukautta ennen häitä. Olisi kuitenkin kiva kuulla, ovatko kaikkien kortit tulleet perille asti.

Hääsuunnittelut ovat vielä alkuvaiheessa, mutta sen voin jo kertoa, että häät ovat melko pienet. Varaa päivä -kortit lähtivät noin 50 häävieraalle. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että häihin on kutsuttu vain läheisimmät sukulaiset ja ystävät. Mielestäni tämä ratkaisu on todella hyvä. Tällä tavoin ehkä ehdimme jutella, tanssia ja pitää hauskaa kaikkien häävieraiden ja toistemme kanssa.

Häitä juhlitaan tosiaan vuoden päästä heinäkuussa Villa Sofiassa. Hääpaikka sijaitsee Tammelassa eli aivan Tampereen keskustan tuntumassa. Hääpaikassa myös toimitetaan siviilivihkiminen.

Marko ehdotti minulle Villa Sofiaa jo viime kesänä, mutta en silloin vielä innostunut paikasta. Tämän vuoden alussa, kun kävimme katsomassa tilaa, olin kuitenkin aivan myyty. Villa Sofia on tyylikäs, ihanan valoisa, juuri sopivan kokoinen ja mahtavalla paikalla. Käykäähän tutustumassa Villa Sofian nettisivuihin ja kertokaa mielipiteenne! Nettisivuilta löytyy kuvien lisäksi muun muassa menuvaihtoehdot. Niistäkin olisi kiva saada kommenttia.

Emmi

lauantai 3. heinäkuuta 2010

Pari sanaa blogista

Tuntuu, että nykyisin jokaisella naimisiin aikovalla on internetissä hääsivu, josta löytyy häälahjalista ja romanttinen tarina parin ensimmäisestä tapaamisesta ja kosinnasta. Ajatuksena hääsivut ovat mielestäni kiva, mutta halusin itse kertoa enemmän kuin pelkistetyn rakkaustarinan. Tämän vuoksi päädyin perustamaan hääblogin.

Meidän hääblogista voit lukea häiden suunnittelusta, valmistelusta ja kaikesta siitä mitä tapahtuu häitä ennen ja niiden jälkeen.

Blogin perustaminen ei ollut ihan helppo juttu, sillä ensin sille oli keksittävä nimi. Nimen keksin pitkän tuskailun jälkeen kaverin mökillä juhannuksena. Mökin seinälle oli ripustettu The Beatlesia esittävä taulu, jonka yläreunassa luki punaisella All you need is love. Ajatus, että rakkaus on ratkaisu kaikkiin ongelmiin ja rakkaus voittaa sen eteen heitetyt haasteet tuntuu hienolta, ja ainakin useimmiten melko todelta. Nimen valintaa helpotti entisestään se, että kyseinen The Beatlesien kappale soi yhdessä suosikkielokuvassani, Love Actually.

Pyrin kirjoittelemaan tänne mahdollisimman usein ja toivon, että joku innostuu kommentoimaan ja auttamaan häiden ideoinnissa. Häihin on enää tasan yksi vuosi ja yksi viikko, joten meillä on vielä paljon suunniteltavaa ja tehtävää!

Bb